Rakeistus on avannut Hiilinielurekisterin, uuden päästöjen kompensaatiopalvelun

 

Hiilinielurekisteri.fi on saanut kansainvälisen ISO 14064-2:2019 -standardin mukaisen sertifikaatin ainoana kompensaatiopalveluna Suomessa

Rakeistus Oy on lanseerannut keskiviikkona 29.9. uuden päästöjen kompensaatiopalvelun, joka perustuu hiilinielujen lisäämiseen suomalaisissa talousmetsissä. Hiilinielurekisteri.fi-palvelu on saanut kansainvälisen ISO 14064-2:2019-standardin mukaisen sertifikaatin – ainoana kompensaatiopalveluna Suomessa.

Uusi Hiilinielurekisteri-palvelu tuo luotettavan ja vakaan vaihtoehdon yksityis- ja yritysasiakkaille vapaaehtoisten päästökompensaatioiden villeillä markkinoilla. ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän alainen sertifikaatti ja Suomeen kohdistuvat kompensaatiotoimet, joissa metsänomistajat ovat sitoutuneesti mukana, antavat erityisesti yrityksille vahvan signaalin luotettavasta toiminnasta.

“Sertifioitu päästökompensaatio on monelle yritykselle välttämättömyys ja tuo selkeää kilpailuetua. Nyt markkinoilla olevien ulkomaisten sertifioitujen päästöyksiköiden rinnalla on täysin suomalainen vaihtoehto, kertoo Hiilinielurekisterin ideoija ja kehittäjä”, Rakeistuksen toimitusjohtaja Kimmo Piippo.

Yritykset voivat esimerkiksi kompensoida tuotteen valmistuksen tai projektin päästöjä tai tarjota yritysasiakkailleen päästöt hyvitettyä vaihtoehtoa.

“Yhä useammalla toimialalla tullaan lähivuosina vaatimaan hiilineutraliteettia, johon on päästy päästöjen vähentämisen lisäksi sertifioidulla kompensaatiolla”, Piippo sanoo.

Kompensaation ostajat tukevat metsänomistajia

Palvelussa yksityishenkilö voi kompensoida esimerkiksi vuosipäästönsä tai perheen lomamatkat. Yritykset voivat kompensoida vaikkapa projektin tai tuotteen valmistuksen päästöjä – niitä, joita ei päästöjä vähentävillä toimenpiteillä onnistuta välttämään.

Hiilinielurekisterin kompensaatiotoimet kohdistuvat hiilinielujen lisäämiseen, kasvattamiseen ja säilyttämiseen suomalaisissa talousmetsissä.

”Palvelu toimii verkossa osoitteessa hiilinielurekisteri.fi verkkokaupan tavoin. Hiilinielurekisterissä kohtaavat kompensaatioasiakkaat ja metsänomistajat, jotka haluavat kasvattaa lisähiilinieluja tuhkalannoituksella ja antaa niitä myyntiin päästökompensaationa”, Piippo kertoo.

Arvokkaita lisähiilinieluja saadaan aikaan tuhkalannoittamalla nuoria, ensiharvennettuja talousmetsiä. Lannoitus lisää puiden kasvua 20–50 %. Tämä lisäkasvu on lisähiilinielu, joka sitoo myydyn päästökompensaation verran hiilidioksidia 15–20 vuodessa.

Metsänomistajat rekisteröivät Hiilinielurekisteriin metsänsä, jotka ovat tuhkalannoitettuja tai tuhkalannoitetaan. Järjestelmä laskee lisähiilinielujen hiilidioksidin sidontakapasiteetin, joka myydään kompensaationa asiakkaille. Järjestelmä varmistaa, että yhden kompensaatiometsän lisähiilinielut myydään kompensaatioksi vain kerran.

”Metsänomistajat sitoutuvat säilyttämään kompensaatiometsät 15–20 vuotta. He saavat kompensaatiometsän säilyttämisestä korvauksen, joka on parhaimmillaan metsänomistajille merkittävää lisätuloa”, Piippo sanoo.

Myös tuhkalannoituksen aikaansaama lisäkasvu muuttuu aikanaan rahalliseksi hyödyksi. Tuhkalannoituksen aikaansaama lisäkasvu turvemailla on varovasti arvioiden 3 m3 / hehtaarilla ja kivennäismailla 1,4 m3 / hehtaarilla vuodessa. Tuhkalannoituksen vaikutusaika on jopa 40 vuotta.

Hiilinielurekisterin kautta tehty kompensaatio on luotettava, sillä lisähiilinielujen kasvu ja säilyvyys varmistetaan maastomittauksilla. Väliajoin tehtävillä mittauksilla varmistetaan, että puut ovat olemassa ja lisähiilinielut kasvavat. Mittaustulokset kertovat, kuinka paljon puut ovat kasvaneet, sitoneet CO2:a ja varastoineet hiiltä.

Yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessa

Ilmaston kannalta ei ole merkitystä, missä päin maailmaa hiilinieluja lisätään ja kasvatetaan, mutta muuten on: suomalainen Hiilinielurekisteri on myös sosiaalisesti vastuullinen palvelu, joka vaikuttaa monin tavoin yhteiskuntaamme: Kompensaatiokysynnän kasvaminen lisää nuorten, erityisesti heikkotuottoisten talousmetsien harventamista, vähentää 1–3 miljoonan hehtaarin harvennusrästejä ja lisää tuhkalannoittamista.

“Kun puut kasvavat paremmin, lisätään maamme puuvarantoa, jolloin puuta riittää energiapuuksi ja muihin tarpeisiin. Samalla työllistetään puu- ja metsätoimialan arvoketjun ammattilaisia sekä tuhkalannoitteen kuljettajia ja levittäjiä. Puuta polttavat laitokset saavat tuhkan hyötykäyttöön, jolloin maamme kiertotalousaste paranee”, Piippo luettelee muutamia esimerkkejä.

Suomessa talousmetsiä harvennetaan noin 400 000 hehtaaria vuodessa. Nämä metsät ovat potentiaalisia kompensaatiometsiä: niiden kasvua voidaan kiihdyttää tuhkalannoituksella, jonka vaikutus on pitkäaikainen, jopa 40 vuotta. Suomessa vuosittain syntyvällä lannoitekäyttöön sopivalla tuhkalla voidaan lannoittaa noin 130 000 hehtaaria metsää – joka vuosi.


Muita blogiartikkeleita