Kemerasta Metkaan - harvennusrästien hoitaminen pysyy silti kannattavana

Jos energiapuun korjuun Kemera-tuki loppuu, Hiilinielurekisteri houkuttelee hoitamaan hakkuurästejä.

Kemera-järjestelmän uudistamista koskeva lakiehdotus on nyt lausuntokierroksella. Sen arvioidaan astuvan voimaan vuonna 2024, ja sen sisältö saattaa vielä muuttua.

Esityksen mukaan Kemera-tukijärjestelmän tulee korvaamaan Metka. Uudistuksen myötä tuen piiristä poistuisi kokonaan tuki pienpuun korjuusta, joka on nyt 230 €/ha. Tämä tekisi ensiharvennusrästien hoitamisesta entistä kannattamattomampaa.

Ensiharvennusrästejä maassamme on 2-3 miljoonaa hehtaaria. Metsä- ja energiatalouden ja ilmastonmuutoksen kannalta arvokkaiden hiilinielujen lisäämisen takia ne tulisi hoitaa ja saada metsät kasvamaan.

Ensiharvennusrästien hoitamisesta kannattavan tekee Hiilinielurekisterin metsänomistajalle maksama korvaus hiilinielujen kasvattamisesta ja säilyttämisestä. Hiilinielurekisteri on suomalainen päästöjen kompensaatiopalvelu, joka perustuu lisähiilinielujen kasvattamiseen ja säilyttämiseen.

Tehdään laskutoimitus:

Energiapuukertymä hakkuurästikohteesta on 40–100 m3/ha. Käytetään tässä laskelmassa kertymänä 60 m3/ha, mikä on hyvä kertymä Pohjois-Pohjanmaalla.

Korjuukustannus on noin 20 €/m3. Se vaihtelee puukertymän ja ajomatkan mukaan.

Usein kohteisiin on tehtävä myös ojitus, jonka kustannus on 150 €/ha.

Mikäli nyt lausuntokierroksella oleva lakiehdotus menee sellaisenaan läpi, pienpuukorjuuta ei Metkassa enää tueta. Sen sijaan edelleen maksetaan tukea nuoren metsän ja taimikonhoidosta, joka on 200 €/ha.

Kun energiapuun tienvarsihinnaksi arvioidaan optimistisesti 25 €/m3, metsänomistajan saama kantoraha on 350 €/ha. (Energiapuusta maksettava korvaus vaihtelee tällä hetkellä 22 ja 26 euron välillä.)

Toisinaan kohteissa puukertymä on vain 30 m3/ha, jolloin korjuukustannus helposti nousee 25 euroon. Tällöin tuotto on pyöreät 0 €.

Hiiinielurekisterin ansiosta hakkuurästien hoitamisesta tulee kannattavaa

Hiilinielurekisteriin voi liittää harvennettuja, ojitettuja ja tuhkalannoitettuja talousmetsiä. Rekisteriin liittyminen ja tuhkalannoitus (tuhka+levitys) maksavat Hiilinielurekisterissä 600 €/ha. Metka-tuki tuhkalla tehtävään terveyslannoitukseen on 125 €/ha.

Kun metsänomistaja liittää turvemaalla kasvavan metsänsä Hiilinielurekisteriin 15 vuoden säilyttämisajalla, on hänelle maksettava metsänomistajakorvaus 1000 €/ha. 20 vuoden säilyttämisajalla metsänomistajakorvaus on 1300 €/ha.

Harvennuksen, ojituksen ja tuhkalannoituksen jälkeen Metka-tuet ja Hiilinielurekisterin metsänomistajakorvaus huomioiden metsänomistajan saama tulo on 15 vuoden sopimuksella 875 €/ha, 20 vuoden sopimuksella 1175 €/ha.

Lisäksi metsänomistaja saa harvennetun, ojitetun ja tuhkalannoitetun metsän kasvun aikaansaaman arvonnousun. Hiilinielurekisterin laskelmissa tuhkalannoituksen aikaansaama lisäkasvu on 3 m3/ha vuodessa.

Vaikka tuhkalannoituksen kustannus on korkeampi kuin kemiallisen lannoituksen, sen pitempi vaikutusaika tasaa kustannuksia. Tuhkalannoitus vaikuttaa turvemailla puiden kasvuun jopa 40 vuotta.

Lue lisää Kemera-uudistuksesta Metsälehden artikkelista 6.10.


Muita blogiartikkeleita