Tuhkalannoitus vähentää vesistökuormitusta

Tuhkalannoituksella voidaan vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin erityisesti turvemailla. Turvemaita, jotka on aikoinaan ojitettu, on Suomessa yli viisi miljoonaa hehtaaria. Tällä hetkellä iso osa metsiemme kasvusta tapahtuu suometsissä, joita on ojitettu 4,7 miljoonaa hehtaaria.

Ojitetuista suometsistä merkittävä osa on ohutturpeisia. Kun tällainen metsä harvennetaan tavoiteltuun 100 kiintokuutioon hehtaarilta – yleensä reilusti sen alle – eikä sitä kunnostusojiteta eikä tuhkalannoiteta, pohjaveden korkeus nousee. Näin tapahtuu, kun puuston määrä harvennuksen jälkeen oleellisesti vähenee ja haihdutuskyky pienenee. Kun vedenpinta nousee, maaperän ravinteet liukenevat veteen ja huuhtoutuvat vesistöihin.

Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes kertoo Stora Enson Terve Metsä -lehdessä 3/2021 kertoo, että jokainen hehtaarilta hakattu kymmenen kuutiometriä nostaa pohjaveden pintaa sentin. Tavoitteena on vedenpinnan säilyminen 30–40 sentin syvyydessä.

Harvennuksen jälkeen oikeanlaiset metsänhoidolliset toimenpiteet ovat kaikki kaikessa. Suometsien kunnostusojituksia voi vähentää tuhkalannoittamalla metsiä. Tuhkalannoitus lisää voimakkaasti puiden kasvua, erityisesti lehtipuiden. Jatkuvan kasvatuksen metsissä tästä on erityistä hyötyä, kun maatuvat lehdet rikastuttavat maaperää, jossa havupuiden siementen on hyvä itää ja taimenien kasvaa.

Kun tuhkalannoitus lisää puiden kasvua, niiden haihdutuskyky paranee eikä pohjavesi pääse nousemaan haitallisen ylös, mikä lisäisi metaanipäästöjä ja heikentäisi puuston kasvuolosuhteita. Ja koska tuhkalannoituksen ansiosta ojitusta voidaan vähentää, vedenpinta ei toisaalta pääse laskemaan liian alas, mikä jouduttaisi turpeen hajoamista. Rakeistettu tuhkalannoite ei huuhtoudu vesistöön, vaan se liukenee hitaasti ja vaikuttaa pitkään, jopa 40 vuotta.

Tuhkalannoittaminen on paitsi metsää ja metsänomistajaa hyödyttävää, myös merkittävä vesistöjen suojeluteko.