Yhtälö hiilinieluista on ratkaisematta - onko siihen tahtoa?
Talousmetsiemme hiilinielut ovat osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta halutaanko yhtälöä ratkaista, vaikka voittajia olisivat kaikki?
Suomen metsien hiilinielut ovat pienentyneet – näin kerrottiin toukokuussa, kun Tilastokeskus julkaisi ennakkotiedot vuoden 2021 kasvihuonekaasupäästöistä ja hiilinieluista. Osittain muutos verrattuna aiempiin tilastoihin selittyy laskentatavan muutoksella, mutta varsinaisiksi syiksi on nostettu hakkuiden lisääntyminen ja puun kasvun hidastuminen.
Puuston kasvun hidastuminen on vielä tutkijoillekin kysymysmerkki, mutta metsänomistaja voi oikea-aikaisella, metsään sopivalla hoidolla vaikuttaa puuston kasvuun suotuisasti. Oikea-aikainen taimikonhoito ja harvennus ovat tärkeitä toimenpiteitä puuston kasvun kannalta. Vähintään yhtä tärkeää on metsän vesitaloudesta ja ravinteisuudesta huolehtiminen.
Samalla, kun metsänomistaja hoitaa omaisuuttaan ja saa puut kasvamaan optimaalisesti, vahvistuvat myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeät hiilinielut. Tämä on tärkeää Suomen valtiolle, joka on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Yhtälö on vähintään mielenkiintoinen: miten saadaan metsänomistajat hoitamaan metsiään oikea-aikaisesti? Miten Suomen valtio saa hiilineutraalisuustavoitteen kannalta tärkeitä metsiemme hiilinieluja vahvistettua?
Tähän yhtälöön lisätään myös yritykset, joille vapaaehtoinen päästökompensaatio on ainoa keino kompensoida niiden päästöjen aiheuttamat päästöt, joita eivät pysty toiminnassaan vähentämään. Miten yritykset ja yksityiset voisivat hyödyntää metsiemme hiilinieluja?
Mausteeksi tähän lisätään erikoinen kaksoislaskennan ongelma, joka estää monia yrityksiä hankkimasta kotimaisia päästövähennysyksiköitä.
Paljon kysymyksiä, mutta myös vastauksia, joiden oikeellisuudesta käydään vilkastakin keskustelua.
Yhtälön ratkeaminen on jumiutunut poliittisiin erimielisyyksiin, lakivalmistelun hitauteen, työryhmiin, eipäs-juupas -keskusteluun, tutkimustiedon puuttumiseen tai ristiriitaisuuksiin, eri intressiryhmien kissanhännänvetoon ja muihin kummallisuuksiin.
Välillä on aiheellista palata peruskysymyksen äärelle: onko meillä ylipäätään yhteistä tahtotilaa saada metsiemme hiilinieluista ratkaisua ilmastokysymykseemme?
